25.1.2011

Pentutestistä yleisesti

Pentutesti ei kuvaa, minkälainen pentu on aikuisena, vaan antaa viitteitä koiran vahvuuksista ja heikkouksista tässä vaiheessa. Temperamenttisille ja äkkipikaisille ihmisille sopii korkeamman pisteen omaavat pennut. Rauhallisilla ja "kilteille" ihmisille sopii paremmin matalamman pistemäärän saaneet pennut. Testin lopputuloksen pistemäärä ei siis ole mikään paremmuuskilpailu, vaan erilaisille ihmisille sopii erilaiset pennut.

Jos korkeat pisteet saanut pentu laitetaan eristyksiin ilman positiivisia kokemuksi, sen käytös vastaa aikuisena pentutestin matalaa pistetasoa. Jos taas matalat pisteet saanutta pentua sosiaalistetaan paljon ja nähdään vaivaa heikkouksien työstämiseksi, se vastaa aikuisena korkeamman pistetason pentua. Pentutestin tarkoituksena on löytää sopivanluonteinen pentu uudelle omistajalleen ja antaa eväitä koiran heikkouksien vahvistamiseen ja vahvuuksien ylläpitämiseen. Perimä asettaa rajat koiran toimintakyvylle ja hermorakenteelle, mutta loppuelämän kokemukset muokkaavat kuitenkin 80 % koiran käyttäytymisestä aikuisiässä.

Osio 1 kuvaa luottamusta vieraaseen ihmiseen. Jos pentu saa tästä osiosta matalat pisteet, sille pitää antaa paljon positiivisia kokemuksia vieraista ihmisistä.

Osiot 2, 11 ja 12 kuvaavat koiran luonteista toimintakykyä. Toimintakyky on tärkeää koiralle vieraissa ja uusissa tilanteissa. Kotikoiralle tällaisia tilanteita tulee vastaan harvemmin, kisakoiralle useinkin. Harrastuskoiraa valittaessa toimintakyky on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Mikäli pentu saa tästä osiosta matalat pisteet, sille pitää antaa paljon erilaisia kokemuksia, viedä sitä erilaisiin paikkoihin, alustoille, tapahtumiin jne. Mitä enemmän koira saa kokemuksia, sitä vähemmän sen tulee vastaan uusia yllättäviä tilanteita, joihin sillä ei ole valmista toimintamallia.

Osiot 3 ja 14 kuvaavat kiinnostusta ihmiseen ja laumaviettiä. Jos pentu saa näistä osioista matalat pisteet,sille pitää järjestää päivittäin kahdenkeskeistä aikaa yksin ihmisen kanssa (ilman muiden koirien läsnäoloa): leikkimistä, koulutusta, ulkoilua ja yhdessäoloa.

Osio 4 kuvaa taistelutahtoa. Todellinen taistelutahto selviää, kun pentu joutuu uuteen tilaan ja vieraan lelun kanssa. Leikkiminen on yksi vahvimmista motivointikeinoista joten jos haluat koirastasi harrastuskoiran, leiki sen kanssa eri paikoissa., Lenkin varrella, kylässä, koirakentällä... Moni pentu leikkii kotona, mutta koirakentällä ei lelu enää kiinnostakaan. Opeta pentu alusta asti leikkimään joka paikassa sinun kanssasi. Leikkimisellä motivointi on pidemmän päälle helpompaa kuin ruualla motivointi.

Osio 5 kuvaa saalisviettiä ja dominanssia. Tässä osiossa korkeat pisteet saanut pentu alkaa helposti jahdata aikuisena kaikkea nopeasti liikkuvaa, kuten polkupyöriä, juoksijoita tai toisia koiria. Puutu tällaiseen käytökseen ajoissa. Saalisviettiä ei voi koirasta poistaa, mutta sen voi suunnata sallittuihin kohteisiin. Jos haluat harrastuskoiran, kannattaa ylläpitää lelun tuomista sinulle, jolloin lelulla palkkaaminen helpottuu. Dominoivat koirat mielellään omivat kaiken itselleen ja lähtevät lelun kanssa ihmisestä poispäin.

Osio 6 kuvaa keskittymiskykyä. Pidä tätä yllä ensimmäisen vuoden ajan paikallaolo- ja katsekontaktihrjoituksilla riippumatta pentutestin pisteistä. Älä anna koiran saada tahtoaan läpi vinkumalla, hyppimällä, haukkumalla tms. ei toivotulla käytöksellä. Voit vaatia jo 7 viikon ikäistä pentua rauhoittumaan ennen ruokakipon lattialle laittamista.

Osiot 7 ja 8 kuvaavat dominanssia, kuinka paljon pentu taistelee vastaan epämukavassa tilanteessa. Lapsiperheet ja "kiltimmät" ihmiset pääsevät helpommalla matalamman pistemäärän pennun kanssa. Mikäli pentusi saa korkeat pistemäärät näissä osioissa, tee pennun kanssa johtajuusharjoituksia ja kouluta sitä määrätietoisesti pennusta lähtien.

Osio 9 kuvaa ääniherkkyyttä. Tee ääniharjoituksia ensimmäisen vuoden ajan , riippumatta pisteistä. Anna pennulle leluksi kolinatölkki ja soita säännöllisesti ääni-cd:tä. Jos tähtäät kisakoiran kanssa korkealle, voi matalat pisteet tästä osiosta saava pentu, menettää toimintakykynsä metelöivästä katsomosta, kuulutuksesta, ympäristöstä kuuluvista laukauksista tai ukkosesta johtuen.

Osio 10 kuvaa koiran kipuherkkyyttä. Tästä osiosta matalat pisteet saava pentu lopettaa toimintansa pienestäkin kivusta, kun esim. hakumetsässä osuu risu rintaan.

Osio 14 kertoo kuinka koita suhtautuu tässä vaiheessa muihin koiriin ja onko se leimautunut enemmän koiriin vai ihmisiin. Jos pentu jää kiehnäämään peiliin tai hakee turvaa peilistä testin yllättävien tapahtumien aikana, se on ollut paljon pentusisarustensa tai muiden koirien seurassa. Pidä tällaista koiraa päivittäin yksin ihmisen kanssa, ilman muita koiria. Jos koira saa tästä osiosta matalat pisteet, anna sille paljon positiivisia kokemuksia eri-ikäisistä koirista, eri roduista ja molemmista sukupuolista, ettei sille tule ongelmia myöhemmin muiden koirien suhteen. Älä anna koskaan kenenkään toisen koiran runnoa tai pelotella pentuasi, sinun tehtäväsi on suojella sitä. Koirien tehtävä ei ole keskenään "ratkaista välejään", kuten uskottiin vuosikymmeniä sitten. Koira vain menettää luottamuksen sekä muihin koiriin, että sinuun, jos näin tapahtuu.

Vinkuminen ja kuormittuminen (lukkoon meneminen) jonkin osion kohdalla tai testin loppuosassa kertoo heikommasta hermorakenteesta.

Janita Leinonen www.koiranomi.com